Betonin valmistuksessa annostelulaitteet syöttävät materiaalia vaa’alle vaihtelevalla nopeudella. Vaihtelu aiheuttaa hajontaa annostelumääriin. Hajontaa kompensoidaan reseptissä ylimääräisellä sementillä. Näin kallista sementtiä menee jopa 30 kiloa liikaa jokaista betonikuutiota kohden. Lue, miten säästät isot rahat lentävän punnituksen avulla.
Betoni saadaan kiviaineksesta, vedestä, sementistä ja lisäaineista. Oikea määrä sementtiä tekee betonista lujaa. Yksinkertaistettuna voi sanoa, että mitä enemmän sementtiä, sitä lujempaa betoni on.
Ainut ongelma tässä on kuitenkin se, että sementtiä pitäisi käyttää optimaalisesti, sillä se on betonin teossa kaikkein kallein raaka-aine. Lisäksi sen valmistus aiheuttaa suuria CO2-päästöjä.
Hajontaa epätarkoista annostelulaitteista
Kun betonin raaka-aineita punnitaan, punnitustuloksiin syntyy hajontaa yleensä epätarkkojen annostelulaitteiden takia. Vaaka ja anturit ovat kyllä tarkkoja, mutta annostelulaite syöttää materiaalia vaa’alle hyvin vaihtelevalla määrällä. Tämä koskee yleensä kiviaines, vesi ja sementtipunnitusta.
Erityisesti kiviainesvirta annosteluluukuista vaihtelee kosteuden ja raekoon mukaan. Lisäksi kiviaineiden kosteuden vaihtelua ei saada seurattua luotettavasti.
Punnitustuloksen hajonnan kompensoimiseksi betonireseptiin lisätään ”varman päälle” sementtiä 5–30 kg/m3, jotta varmasti päästään tarvittavaan lujuuteen. Sementtiä kuluu noin 10 kg/m3/MPa.
Miten tämä ylimääräinen sementti saataisiin säästettyä ja samalla sievoinen summa betonin valmistuskustannuksissa?
Ratkaisu on tässä!
Kiviaines saadaan punnittua tarkasti ”lentävän” annostelu-punnitusjärjestelmän avulla, jossa kiviaines annostellaan taajuusmuuttajaohjatuilla syöttimillä jopa muutaman kilon tarkkuudella.
Ja mikä kaikkein tärkeintä, pienellä hajonnalla punnitustuloksissa. Samalla huomioidaan tarkasti kiviaineiden kosteus kiviainesvirrasta ja saadaan oikea vesimäärä kerralla vesivaa'alle. Sementin annostelussa taajuusmuuttajaohjattu ruuvikuljetin on riittävän tarkka ratkaisu.
Kun punnitustulosten hajonta saadaan minimoitua, eritysti kiviaineksen osalta, alkaa säästöjä syntyä. Epätasaisen kiviainesannostelun virhettä ei tarvitse kompensoida ylimääräisellä sementillä.
Kun sementtiä saadaan säästettyä jokaiselta betonikuutiolta vaikka 20 kiloa, jokainen voi laskea, miten isosta summasta on kyse. Jos betonia tuotetaan 50 000 kuutiometriä vuodessa, säästyy 1 000 tonnia sementtiä vuodessa. Se on 20 rekallista!
Yhteenveto
Hajonnalla on merkitystä ja sitä pienentämällä säästyy sementtiä! Tarkka punnitus ja ohjausjärjestelmä parantavat betonin laatua sekä tuovat merkittäviä säästöjä.
Palaan sementin säästöön myös tulevissa blogeissani, koska aihe on ajankohtainen ja tärkeä.
Mitkä asiat vaikuttavat betoniaseman tuotantokapasiteettiin tai -kustannuksiin? Lue lisää valmisbetoniaseman kunnostuksesta ja tuotantovolyymin kasvattamisesta täältä.
Tutustu taloudelliseen ARCAMIX-betoniasemaan!
Jos kiinnostuit, miten säästät lentävällä punnituksella selvää rahaa, ota yhteyttä minuun!
